Remun kotiutuminen on edennyt huikeaa vauhtia. Kolmantena päivänä käveltiin koko perheen voimin yli 3 kilometriä siirtolapuutarhaan ja vietettiin siellä aurinkoinen päivä. Remu piehtaroi nurmikolla, piilotteli vadelmapuskissa, nukkui auringossa ja silminnähden rentoutui.
Puutarhalla
koirilla on enemmän tilaa tutustua ja tottua toisiinsa ja neuvotella sopivista
etäisyyksistä. Asuntomme on niin pieni, että tällä hetkellä Remu ei voi liikkua
siellä vapaasti, ilman että Kaneli antaisi heti varoituksen.
Remu alkaa
tunnistaa nimeään ja hakee kontaktia myös meihin ihmisiin. Hetkittäin hän käy
myös hakemassa rapsutuksia ja menee sitten taas vähän etäämmälle ihmettelemään
ja rauhoittumaan. Namit kiinnostaa ja puutarhalla pidettiinkin ensimmäinen
parin minuutin koirien yhteistreenisessio.
Remusta näyttää
kuoriutuvan vähitellen aktiivinen ja reipas koira, josta on jo parissa päivässä
tullut osa meidän perhettä, ainakin meidän ihmisten mielestä. Kanelin mielestä Remu voisi nyt mennä takaisin omaan kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti